Keksintöä pukkaa, kun juomaa pakkaa 4: pantin merkityksen paluu

Pantti tarkoittaa esinettä, joka annetaan saamisen vakuudeksi. Jos tämä saaminen on ihmisen omaisuuteen verrattuna vähäinen, hän ei hahmota saamaansa panttia pantiksi vaan jättää sen lunastamatta.

Lasipullon pantti on Suomessa kymmenen senttiä. Sillä saa kaupasta ehkä yhden sipulin (ja roskiksesta niitä saa ilmaiseksi monta lisää kuten pullojakin). Tällaisilla summilla ei ole riittävää vaikutusta keskituloisen kansalaisen käyttäytymiseen. Mitätön pantti ei ole monesti pantti ollenkaan vaan lahjoitus Palpalle.

Täysi olutpullo, jossa on saksalainen, 0,25 euron panttimerkintä

Saksa on panttimaa.

En pakkaa juomia, mutta keksintöä pukkaa minullekin, koska juomaa pakkaa kotiin jäteastioista. Saksalaisen löytöpullon innoittamana kehitin yksinkertaisen juomainnovaation: kasvatetaan lasipullojen panttia reilulla keskimääräisellä falloksella eli 15 sentillä. Se ei ole paljon, mutta olisi se ainakin askel kohti keskieurooppalaisia juomatapoja.

Muutokseen ei tarvittaisi edes lainsäätöä, sillä juomapakkausasetuksen mukaan lasipullon pantin pitää olla vähintään 10 senttiä. Jos Palpaa kiinnostaisi kasvattaa pakkausten palautusastetta muutenkin kuin mainospuheissaan, se voisi korottaa panttia ihan omalla päätöksellään. Palpalta on kuitenkin tässä asiassa turha odottaa aktiivisuutta, koska sen omistavat Olvi, Hartwall ja Sinebrychoff sekä kaupan keskusliikkeet. Ne eivät tietenkään halua aiheuttaa juomien myynnille pienintäkään kärsimystä.

Koska enintä, mitä Palpa voi tehdä, on vähintä, mitä pitäisi tehdä, niin nykyistä isompaa panttia voitaisiin vaatia alkuun suurimmille lasipulloille. Niitä kierrätetään vähiten, ja ne roskaavat pahiten. Joku saattaa vielä muistaa litran lasipullon 40 sentin pantin.

Mahdollista ostoinnon laimenemista ei kannattaisi pelätä. Jos panttien kallistuminen todella vähentäisi lasien kallistumista, se olisi vain askel kohti keskieläimellisiä juomatapoja.

 

Panttipostaukset jäävät tauolle, mutta niiden ystäville tiedoksi, että toinen, käytännönläheisempi tuotantokausi on jo tekeillä.

2 responses to “Keksintöä pukkaa, kun juomaa pakkaa 4: pantin merkityksen paluu

  1. Pantti on hyvin pieni. Liian pieni on olutpullon hintakin. Paljon särkevät pulloja. Viimeksi tänään noukin lasinsiruja. Se oli korkattu pullo. Myös korkkaamattomia olutpulloja on varaa katajaisella kansallamme särkeä. Parasta olisi kieltää myynti lasipulloissa kokonaan. Kehitysvammainen yläkerran naapuri kerää pantillisia, minä vain näitä särjettyjä.

    • Käytännössä niin suurta panttia ei voida asettaa, että kaikki ihmiset juhlatuulella ollessaan kuljettaisivat tyhjiä pulloja mukanaan. Pantin kasvattaminen kuitenkin vähentäisi roskaantumista motivoimalla pullojenkerääjiä.

      Lasipullon panttia oltiin jo nostamassa 20 senttiin, mutta ilmeisesti panimot uhkasivat siirtää pullot pois panttijärjestelmästä verolle pantavaksi. Ainakin ympäristöministeriön konsulteilta tilaaman selvityksen mukaan jo 5 sentin korotus pienten pullojen ja tölkkien panttiin tekisi tuottajavastuujärjestelmän panttijärjestelmää houkuttelevammaksi. Sitä ei kai kukaan keksinyt ehdottaa, että suurennettaisiin sekä panttia että pakkausveroa.

      Sama selvitys kertoo, kuinka lasinsirpaleet tuottavat onnen sijasta satojentuhansien eurojen vuosittaiset hoitokulut. Itsekin sain kesällä nurmikolla kävellessäni haavan jalkaani olutpullon sirpaleesta. Tölkkien luulisi olevan niin paljon lasipulloja kätevämpiä, ettei pullosta tarvitsisi ainakaan perusoluita ryystää. Se on ilmeisesti turha luulo, joten hyvä että jaksat noukkia lasinsiruja!

Heitä kommentti menemään

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s