Suomalaisilla on viha-rakkaussuhde vihanneksiin. Kauppakasseissa pullottavat samat kasvikset, kuljetettiin niitä sitten ostoskärryissä perheautoihin tai jätesäiliöissä roska-autoihin – elleivät ne ole välissä tarttuneet taloyhtiödyykkarin näppeihin.
Punainen tupa on perunamaa.
1 Peruna
Perunannosto tapahtuu syksyllä, -osto talvella ja -poisto näin keväällä. Tähän aikaan vuodesta suomalaiset hylkäävät perunaa roskiin kuin leipää, noin kymmenen prosentin verran kotitalouksien ruokajätemäärästä. Usein perunat heitetään pois, kun ne ovat vähän pehmenneet, niihin on ilmestynyt pieniä ituja tai yksinkertaisesti niiden parasta ennen -päivä on ylittynyt.
Perunaa vihataan entistä enemmän jo kaupassa, mutta vielä sitä ostetaan niin paljon, että jätekatokset ovat perunakellareitani aivan keskikesää lukuun ottamatta. Perunapussin tunnistaa tavallisesti roskakassin huomattavasta painosta ja mahdollisesti myös muhkuraisesta ulkomuodosta. Pussi on monesti avaamaton, tai siitä on otettu ehkä vain muutama hassu potaatti.
Porkkana kuin porkkana.
2 Porkkana
Porkkana on vihannesten banaani: makea, pirteän värinen, käteen ja suuhun sopiva, helposti kuorittava. Niille, joille kuorimaveitsen käyttö muodostuu kynnykseksi, on naposteluporkkanat. Porkkana on ihan hyvä kotimainen vihannes, mutta minua raastaa, että se jättää varjoonsa esimerkiksi lantun. Lanttu on kuitenkin yhtä halpaa, säilyy paremmin ja maistuu luonteikkaammalta.
Porkkanalle on historian saatossa valikoitunut oranssi väri, mutta se ei aina ole tarpeen porkkanapussien löytämisessä. Jo roskakassia tunnustelemalla porkkanat voi huomata niiden painon ja pitkulaisen muodon perusteella.
Porkkanoita löytyy melkein perunoiden veroisesti, sillä pienikin poikkeama oranssinsileästä pinnasta tuntuu ällöttävän ihmisiä. Moni pussi jää kokonaan avaamatta, jos porkkanat ovat lähteneet pilaantumaan. Pehmenneet ja mustuneet osat voi kuitenkin uusavullinen ihminen poistaa. Dyykatut porkkanat kannattaa syödä viikon parin sisällä, sillä ne pilaantuvat perunoita herkemmin ja huomiohakuisemmin.
Au, tomaatti! auto moitti.
3 Tomaatti
Meillä on kaupoissa jo syöntikypsät avokadot, mangot ja banaanit, mutta tomaatit näyttävät menevän kaupaksi raakoinakin. Moni suomalainen ei ilmeisesti tiedä, miltä kypsä tomaatti maistuu, sillä roskikseen pilaantuneina heitetyt tomaatit ovat monesti vasta parhaimmillaan.
Tomaattien dyykkaamiseen tarvitaan näköhavainto, koska tavallisesti syömäkelpoiset tomaatit ovat muovirasioissa ja pusseihin pakatut tomaatit ovat jo oikeasti pilaantuneita. Tomaatti on sen verran kallis vihannes, että apajat eivät ole valtaisat, mutta kyllä taloyhtiödyykkarikin joutuu välillä pinoamaan tiskipöydälleen kirsikkatomaattirasioita.
Tänä talvena en ole juuri löytänyt tomaatteja, mutta se ei taida olla osoitus satokausiajattelun leviämisestä. Pakkasella tomaatteja ei haluaisikaan nähdä, sillä jäätyminen haurastuttaa tomaatin kuoren pilalle.
Kotoisia keltasipuleja ja ulkokultasipuleja.
4 Sipuli
Sipuli on vuoden vihannes 2015, ja se saattaakin olla ainoa vihannes, jota minulla on koko vuoden ajan saatavillani. Tällä hetkellä kokoelmissani on 48 kelpo kepasipulia (kepasipuli on kätevä kelta- ja punasipulin yhteisnimitys, jonka kätevyyttä kieltämättä vähentää tarve tällaisiin selityssulkeisiin).
Sipuli sisältää useita välttämättömiä aminohappoja, mutta sitä ei ole ilmeisesti yhtä miehekästä nauttia kuin äidinmaitoa, sillä roskiksista löytyy niin paljon sipuleja, että ihan itkettää. Verkkopusseihin hylätyt sipulit on helppo huomata. Tunnustelemallakin sipuleja löytää, joskin usein ensin luulee ja toivoo havainneensa omenan.
Dyykatut sipulit säilyvät pitkään huoneenlämmössä, ja ne pilaantuvat siistimmin kuin muovipussiin pakatut porkkanat. Sipulivarastot kannattaa kuitenkin käydä aika ajoin läpi, jotta mädät yksilöt pääsevät kompostiin ja versot lautaselle.
Kurkkupas! ← Tilli! ← Mikä on viidenneksi vihatuin vihannes?
5 Kurkku
Kurkku on vihannesten Evian: muoviin pakattua vettä, jota tuodaan Suomeen maanosan toiselta laidalta. Ihan turhakkeeksi kurkkua ei voi julistaa, sillä suomalaisten suosimat leipävalmisteet eivät ilmeisesti mene kurkusta alas, ellei niistä tule edes jonkinlainen mielleyhtymä tuoreuteen. Vastaleivotun, oikean leivän päälle ei kai kenellekään tulisi mieleen laittaa mitään nahkeita vihannesviipaleita.
Kurkun pätkiä on roskien seassa jatkuvasti. Toisinaan löydän kokonaisiakin kurkkuja, joissa saattaa olla pieni pehmentymä toisessa päässä tai sitten ei edes sitä. Aika usein löytö on lötkö eli jääkaappikäsittelyn pehmeäksi pilaama, enää muovikääreen voimalla koossa pysyvä viherputkilo.
Täten ovat viisi vihannesta virtuaalisesti kirjoissa, kansissa ja vihoissa. Koska 6 ei ala v:llä, listalta pois jää salaatti.
Onnen tongintaa 
Hei! Roskat aiheena sinulle tuttu, joten haastan blogisi mukaan roskahaasteeseen. Lue siitä lisää omasta blogistani Isoa elämää pienesti.
Tänne palaan vielä myöhemmin…
Haasteena on siis kerätä jätesäkillinen roskia. Olisin muuten ollut tänään jo puolessavälissä, mutta roskat pitääkin ottaa luonnosta. Sekään ei ole minulle vierasta, vaikka tähän mennessä en olekaan tajunnut koota roskia säkkiin vaan olen heittänyt ne lähimpään roskapönttöön. Jätesäkin täyteen saaminen on näillä seuduilla todellinen haaste, mutta lupaan yrittää, kunhan ilmat lämpenevät.
Miksiköhän teidän taloyhtiössänne ei ole kovasti yleistyneitä Molok-säiliöitä? Niistä ei helposti tongita. Joulun kunniaksi meidän bio-Molokimme tuli täpötäyteen päällimmäisenä iso siankinkku, josta oli kuin jokin eläin järsinyt hiukan. En ottanut. Itse asiassa olen bakteerikauhuinen.
Ihmettelen, miten syöt noin pahoja ruokia. Olisiko pahojen valmisruokien päätyminen jätteenpolttolaitokseen ja siellä energiaksi muuttuminen huono asia?
Syväkeräysastioista ei tosiaan tongita, joten vastustaisin niitä taloyhtiömme hallituksessa viimeiseen asti. Syväkeräys on perustamiskuluiltaan jätekatosta edullisempi, mutta käyttökulut taitavat mennä aika tasan. Ei välttämättä saataisi edes rakennuslupaa tänne kantakaupunkiin, kun ovat niin pirun rumia nuo Molokit. (En ole hankkinut Molok Oy:ltä lupaa käyttää tuotesuojattua syväkeräysastia-termiä tässä yhteydessä.)
En ole ihan varma, tarkoitatko pahalla syntistä, haitallista vai huonolaatuista. Syntiä on heittää eläinproteiinia hukkaan. Kovin haitallista valmisruoka tuskin on, vaikka sitä lämmittäisi joka päivä, jos ei syö enempää kuin kuluttaa ja muistaa myös ne vihannekset, joita tämänkertainen kirjoitukseni käsittelee. Huonolaatuista ruokaa syön silloin tällöin, lähinnä kokeilunhalusta. Dyykatessa elintarvikkeeni eivät yleensä ole vielä pilalla, mutta se on tietysti makuasia.
Olen kiitollinen siitä, että löydän ruokaa, välillä valmis-sellaista, sekajätteistä, mutta väärässä paikassahan se on. Biojätteistä ei näet tule polttamalla kovin paljon energiaa, hyvä kun riittää haihduttamaan kaiken veden. Mädättäminen on selvästi polttamista tehokkaampaa, ja siten saadaan talteen biojätteiden typpi ja fosfori.
Raamatussa kielletään lasten polttaminen uhrina Molokille, eikä varmaan siitä näkemästäsi sianlihastakaan olisi tullut polttolaitoksessa Herralle mieluisaa tuoksua. Voisin ehkä lämmetä Molokeille, jos poltto tapahtuisi keräyspaikassa, vaikka jotenkin tähän tapaan.
Oli pakko tulla kommentoimaan mainiota kirjoitustyyliäsi! Blogiasi on tosi kiva lukea tästä syystä. Ja luonnollisesti myös muutenkin kiinnostava aihe. Tämän ihmeempää sisältöä kommenttini ei valitettavasti tarjoa.
Kiva, kun tulit! Jos olet sitä mieltä, että kommentissasi ei ole merkityksellistä sisältöä, kiitän sitten ihan muodon vuoksi.