Putkilo on avattuna purkkia pitempi ilo

Jos sivuutetaan Olkiluoto 3:n valmistuminen ja Talvivaaran kaivosalueen sadanta, Suomen suurimmista aliarvioinneista ei ole epäselvyyttä. Ne seuraavat sanoja ”säilyy avattuna jääkaapissa”.

Kun esimerkiksi Lidlin maustekurkkujen etiketissä aikaa luvataan 3 vuorokautta, vaihdan mielessäni vuoron kuuksi ja jään kuivaksi. Ruokatieto sentään lupaa avatuille kurkuille 1–2 kuukautta – kun jääkaapissa on 4–6 ”asetta”.

Jos jääkaappi sattuu olemaan riisuttu malli tai säilyvyysajoille kaipaa edes jonkinlaisia perusteluja, on syytä tutustua ruotsalaisessa kuluttajalehdessä Råd & Rönissä (6/2016) julkaistuun juttuun. Lehti selvitti, kuinka pitkään avatut purkit säilyvät jääkaapissa.

Parasta ennen -päivä pätee vain avaamattomille tuotteille, sillä avattaessa sisälle pääsee happea ja muuta ulkopuolista. Kesällä ilmassa on esimerkiksi paljon itiöitä, jotka ruokaan päästessään voivat kehittää hometta, kertoo Ruotsin elintarvikeviraston mikrobiologi Christina Lantz.

Homeista ruokaa ei saa syödä, koska osa homeista aiheuttaa syöpää. Yllättäen Lantz on sitä mieltä, että oikein sokerisesta hillosta tai marmeladista homeen voi kuoria reilua turvaväliä noudattaen. Muut tuotteet sen sijaan pitää hänen mukaansa heittää menemään, vaikka hometta olisi vain kannessa.

Lehtiartikkelin päällä lasipurkista, muovisesta pursotinpurkista, muovipussukasta ja metalliputkilosta ulos tullutta majoneesia.

Purkki, putkilo, pussi vai pursotin? Ainakin nämä majoneesit oli heitetty pois turhan hätäisesti.

Kuinka eri ruoka-aineet säilyvät avattuina? Listaan Råd & Rönin suosituksia omilla kokemuksillani höystettynä.

Fondi

Säilyy useita vuosia, mutta maku voi kärsiä. Heitä pois, jos homehtuu.

Säilyvyys on hienosti linjassa sen kanssa, että nämä liemitiivisteet tuppaavat jäämään jääkaappiin ikuisiksi ajoiksi. Pitkä säilyvyys selittynee kaliumsorbaatilla. Tätä oivallista säilöntäainetta ei näytä olevan luomufondeissa, joten luomua ja hävikittömyyttä arvostava ostakoon liemikuutioita.

Hillo ja marmeladi

Säilyvät monta vuotta. Voivat juoksettua tai kiteytyä tai alkaa homehtua pilaantuessaan.

Pätee säilöntäainetta sisältäviin hilloihin. Säilöntäaineettomien elinkaari lasketaan omien kokemusteni perusteella pikemminkin kuukausissa.

Kosteat mausteseokset, esimerkiksi punainen ja vihreä karri

Säilyvät useita vuosia. Heitä pois, jos homehtuvat.

Säilyvät yllättävän pitkään, mutta maut voivat latistua.

Majoneesi purkissa

Noin 1–3 kuukautta. Purkki säilyy lyhyemmän ajan kuin putkilo, koska ilmalle altistuva pinta-ala on suurempi. Majoneesi (ja salaatinkastike) voivat härskiintyä. Purkkimajoneesi voi ajan kuluessa myös kuivua pinnalta.

Tuubimajoneesin olen havainnut säilyvän puolikin vuotta. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistaa, että majoneesissa on säilöntäainetta (E202 eli kaliumsorbaatti) tai hapettumisenestoainetta (E385 eli numerot kirjaimilla korvattuna EDTA).

Pursotettavan purkin säilyvyys lienee jotain tavallisen purkin ja putkilon väliltä. Avattu pikkupussi ei taida viikkoa pitempään säilyä, koska pinta-alaa on erityisen paljon tilavuuteen verrattuna eikä pakkausta saa suljettua kunnolla.

Maksapasteija

Säilyy noin viikon. Härskiintyy ja maistuu pahalta pilaannuttuaan.

Lisäksi homehtuu herkästi.

Mätitahna

Avattu putkilo säilyy yleensä monta kuukautta. Tuubimätitahnaan ei voi kasvaa vaarallisia bakteereja, joista tulee kipeäksi.

Pitihän se arvata, että ruotsalaisten sosiaalidemokraattisesti kaviaariksi nimeämä kaiken kansan herkku on vieläpä täysin turvallista.

Sinappi

Säilyy yli vuoden. Heitä pois, jos homehtuu.

Maku alkaa omasta mielestäni heiketä jossain parin vuoden kohdalla, mutta hometta en ole ainakaan teollisiin sinappeihin saanut kasvamaan.

Sulatejuusto

Rasiaan pakatussa sulatejuustossa on enemmän pintaa, johon ilma on kosketuksissa, ja siksi se homehtuu helpommin kuin putkiloon pakattu. Rasia kestää joitakin viikkoja jääkaapissa, kun taas putkilo säilyy useimmiten 3 kuukautta jääkaapissa.

Tuubiin pakattu sulatejuusto taitaa olle harvinainen näky Suomessa. Jotenkin epäsuomalaista onkin se, että valmistaja uskaltaa luvata sille viikon säilyvyyden huoneenlämmössäkin.

Sulatejuusto on ruotsalaisessa sanankäytössä ”pehmytjuusto”, ja sen pääraaka-aine on ”kovajuusto”. Jotta kovasta saadaan pehmeää, tarvitaan sulatesuoloja, erityisesti fosfaatteja. Ne ovat terveydelle niin haitallisia, että lisäaineista taitaa vain nitriitti mennä ohi.

Säilykesilli

Pitkään säilytettäessä kala voi alkaa härskiintyä. Härskiintynyttä ruokaa ei ole vaarallista syödä, mutta se maistuu erittäin pahalta.

Muuta ei kai hapansilakan maassa voi lausuakaan. Omassa jääkaapissa en ole havainnut avatun sillipurkin pilaantuneen vuodessakaan.

Säilötyt vihannekset

Säilyvät useita kuukausia. Liemi voi tosin samentua jonkin ajan päästä.

Råd & Rönkin vaikuttaa aliarvioivan vihannesten säilyvyyttä. Lehden vinkkaaman amerikkalaisen Still Tasty -palvelun mukaan maustekurkut säilyvät jääkaapissa vuoden.

Alkaa vaikuttaa siltä, että Lidlin etiketistä ovat pudonneet numerot 6 ja 5. Ehkä aukioloaikojen laajentamiseen ihastunut kaupan ala voisi seuraavaksi kohdistaa huomiotaan purkkeihin.

Uskaltaako kesällä dyykata?

Varma kesän merkki ovat lehtien pinnoille ilmestyvät jutut elintarvikkeiden oikeaoppisesta kylmäsäilytyksestä. Kun elohopea alkaa nousta ainakin kielikuvissa, alttius ruokamyrkytyksiin kasvaa ainakin mielikuvissa.

Raumalla on ymmärretty, kuinka tärkeää vanhusten on välttää kylmäketjun katkeamista ja ihmiskontakteja. Siellä on nähty kokonaistaloudellisesti järkeväksi ostaa 30:lle ruokapalvelun asiakkaalle tuhannen euron jää-postikaapit. Kaapit pysyvät viidessä asteessa helteelläkin, ja pakkasen varalle niissä on varmaankin sähkölämmitys. Pitäisikö dyykkarin toivoa, että tällainen tekniikka yleistyisi jäteastioissakin?

Kompostiastia, jonka lämpömittari näyttää lukemaa 33 °C.

Jos roskiksen parasta ennen -lämpötilasta on näinkin monta astetta, kannattaa ehkä tyytyä siihen, että hautaamaan joudutaan ainoastaan dyykkaushaaveet.

Helsingin Sanomat kuvasi viikko sitten, millä kaikilla tavoilla ruokamyrkytyksen voisi periaatteessa saada. Kirjoitus on ihan asiallista hysterisointia, sillä lähteenä ovat Eviran materiaalit. Sen sijaan monet jutun kainaloon lisätyistä Työtehoseuran ja Marttaliiton edustajien vinkeistä tuntuvat periytyneen yhdistysten kulta-ajoilta.

”Jauhelihan ja muiden herkkien ruokien säilyvyyttä voi parantaa kypsentämällä ne valmiiksi.”

Tämä neuvo päti varmasti vuonna suo ja kuokka, mutta aikakaudella suojakaasun se on vanhentunut. Tehtaassa pakattu tuore jauheliha säilyy jääkaapissa ainakin kuukauden, kotona paistettu enintään viikon. Jos lämpötila nousee, ajat lyhenevät mutta järjestys tuskin muuttuu. Ainakin itse dyykkasin jauhelihapaketteja ongelmitta läpi viime kesän helteet.

”Esimerkiksi majoneesi säilyy avattuna huonosti.”

Tämä on toimittajan työn ikävä puoli: kiltisti myyt ”tietoa”, vaikka kuinka alkaisi myytti etoa. Kulta-ajan viisauden kultaajan pitäisi jälleen tehdä ero teollisen tuotteen ja kotona valmistetun välillä. Kaupan majoneeseissa on nimittäin tavallisesti säilöntäaineita. Siten ne kestävät paremmin kuin uskoisikaan, vaikka eivät ne säilyvyydeltään tietenkään mitään sinappeja ole.

”Myös makkaran voi pakastaa kuljetusta varten.”

Makkaran pakastaminen vastaa hätävarjelun liioitteluna sitä, että housujen putoaminen estettäisiin vyöllä, henkseleillä ja lattialla istumisella. Dyykkarin onneksi makkara säilyy varsin hyvin lämpimässäkin, sillä puoliksi syötyjä makkarapaketteja löytyy juuri grillauskaudella.

”Kylmä valuu alaspäin.”

Työtehomarttojen kulta-aika oli näköjään jopa ennen termodynamiikan kulta-aikaa.

”Jos mökillä on jääkaappi, säädä se kylmemmälle.”

Kylmemmälle kuin ulkolämpötila, kylmemmälle kuin viime vuonna vai kylmemmälle kuin naapuri? Miten välttäisinkään ruokamyrkytyksen ilman tätä kullanarvoista ohjetta?

HS ei ole tietenkään ainoa viestin, joka tuntuu saaneen lämpöhalvauksen.

Yle”Kylmäketju katkeaa helposti, eikä säilyvyys enää esimerkiksi leikkelelihalle tai muulle tuotteelle ole se, mikä on luvattu tuotteelle avaamattomana – –.”

Ei varmasti olekaan, koska suojakaasutettu nitriittileikkele säilyy todennäköisesti kylmäketjun katkeamisesta huolimatta pitkälle ohi viimeisen käyttöpäivän.

MTV”Hyödynnä sulaneet ruoat mahdollisimman tehokkaasti, mutta mikäli ne ovat lämmenneet liikaa, heitä ne pois – ethän halua vaarantaa terveyttäsi.”

Kiitos tiedosta. Unohditte vain kertoa, milloin ruoat ovat lämmeneet liikaa. Parasta siis heittää kaikki pois – enhän halua vaarantaa mielenterveyttäni.

Hyvä terveys”Ruoan pilaantuminen alkaa kesäaikaan monissa tuoreaineissa välittömästi, jos kylmäketju jostain syystä pettää.”

Hyvä Hyvä terveys, jotain rajaa. Siis ”välittömästi” tarkalleen minkä tapahtuman jälkeen? Lämpeneminen ei suoraan merkitse pilaantumista kuin ehkä jäätelöllä.

Hyvä terveys jatkaa: ”Raaka-aineita ei kannata ottaa jääkaapista kovin aikaisin ennen kypsentämistä. Esimerkiksi jauheliha saattaa pöydänkulmalle unohtuessaan olla jo kahden tunnin kuluttua syötäväksi kelpaamatonta.”

Saa kyllä unohtua Bajamajassa jauhettu liha helteessä väreilevälle teräspöydälle, että kahdessa tunnissa ehtisi pilaantua. Jopa Atria rohkenee vastustaa hysteriaa: ”Yleisesti ottaen teollisesti valmistetut tuotteet ovat puhtaita, eikä hetkellinen tunnin tai kahdenkaan katkos kylmäketjussa vielä välttämättä vahingoita tuotetta.”

Pohjalainen”Kylmien ruokien tarjoilussa tavoitelämpötila on + 6 astetta, tarjoilun aikana lämpötila saa näissä nousta +12 asteeseen. Tällaiset ruoat tulee hävittää tarjoiluajan päätyttyä.”

Tai jos hävityksen sijaan ei enää tarjoiltaisi niitä lapsille, lapsia odottaville tai lapsuutensa Marttojen kulta-aikoihin viettäneille? Suurtalouskeittiöillä on tietysti oltava jotkin raja-arvot, mutta turha niitä on kotitalouksille mainostaa, koska ne johtavat tarpeettomaan hävikkiin. Itse riskejä en halua vähätellä, sillä omien kokemusteni perusteella amatöörien juhlatarjoiluista on paljon, paljon helpompi saada ruokamyrkytys kuin dyykkisapuskasta.

Suomalainen helleraja 25 celsiusastetta on monelle pieneliölle vielä vilpoista kuin kesäkuinen merivesi talviturkilla. Lisäksi HS:n jutun ilkeät mikrobit voivat olla vaaraksi vain, jos niitä on elintarvikkeissa jo pakkaushetkellä, eikä sellaisesta ole nykyaikaisessa tuotannossa minkäänlaisia takeita. Siten kesämökkiretken suurimmat vaaran paikat eivät todellakaan ole kylmälaukun kohdalla.

Ruokamyrkytysmikrobeja enemmän olisin huolestunut pilaajabakteereista. Jauheliha saattaa selvitä maukkaana päivänkin helteisessä jäteastiassa, mutta esimerkiksi jukurtti voi samassa ajassa käydä niin, että purkin kansi pullistuu.

Kuumalla säällä voi siis dyykata melko luottavaisin mielin, jos on perusterve ja huolellinen ruoanlaittaja. Koska maha ilmeisesti tottuu vähitellen suuriin bakteerimääriin, kannattanee aloittaa viileillä ilmoilla eli viimeistään nyt. Onhan talviuimariksikin kivuttominta ryhtyä kesällä.